Kyllähän se ottaa voimille käydä useammin ulkona kuin kaksi kertaa (Ennen oli vain kotoa töihin ja takaisin ja sekin autolla :D ) Mutta ajatteleppa aamulla puoli kuuden aikaan nätti ilma ja linnut laulaa... Joo, nyt kyllä - mut mitä se on sitten syyssateissa tai talvella pakkasilla?! Ehkä lainaan suosikkikirjailijaani vapaasti "Ei kannata murehtia sitä mikä on väistämätöntä vaan nauttia tästä hetkestä". Samainen kirjanhahmo on myös sanonut sen että "jos ajattelee että sade on ärsyttävää niin se on, mutta jos ajattelee että se on vain sade ja antaa sen sataa niin se tekee olon hiukan siedettävämmäksi, vaikkakaan ei kuivaksi".

Eilen käytiin Ellen kanssa ensimmäisen kerran mökillä. Ai sitä riemua kun neiti sai juosta ja kirmata mökin pihassa ihan vapaana. En olisi itse ensin sitä päästänyt irti mutta isä sai rohkaistuksi minua, että ei Elle päästä minua silmistäni minnekään. Ja tottahan se oli. Ei neiti lähteny 20m kauemmaksi ja jos en tiennyt missä puskassa se viiletti niin kutsusta se tuli heti - ainakin näköpiiriin jos ei sitten ihan viereen. Makkarat oli hyviä:D

Mökkireissulla oli myös toinen tarkoitus: meidän piti hakea isäni rakentama koira-aita olohuoneen ovelle. Ehkä isä oli hiukan yliarvioinut Ellen koon (vaikka isä onkin nähnyt sen niin silti). Portti oli kuin vasikalle tehty, 137cmX100cm eli paljon suuremmalle koiralle kuin Elle :D Elle oli massiivisenportin vieressä aika pieni:D (kuvan laitan kunhan saan oman koneeni toimimaan)No, portti on tarkoitus madaltaa 70-80cm:n kun timpuri saapuu takaisin Kajaaniin :)

Tänään harjoiteltiin lisää olemaan yksin, kun minun piti käydä lääkärissä ja kaupassa. En tiedä oliko neiti ulvonut koko ajan, mutta lähtiessäni ja tullessani itkeskelyä oli ilmassa. Palattuani koti oli kunnossa ja koira iloinen paluustani ja onnekseni en joutunut luutuamanaan lattioita :D Sen jälkeen Elle ei päästänytkään minua silmistään juppasi koko ajan perässä, ihan kuin olisin voinut hävitä taas jonnekin. No ensi viikolla alkaa taas työt ja sen pitää olla kotona 4-8h yksin.

Tätä tämä äitiys on. Itkua ja hammasten kiristystä ja ilon hetkiä :) Mutta kun leikkiin ryhtyy niin leikin kestäköön!